Lehtijuttuja puhelimenkäytöstä - alustusta viikon aiheisiin

1. Lue ensin Helsingin Sanomien lehtijuttu "Puhelinkielto ei auta, jos koulussa on muita ongelmia".

2. Selvitä, mitä seuraavat sanat tai virkkeet tarkoittavat:

1. evästää (verbityyppi 1)
2. järjestyssääntö, järjestyssäännöt
3. etiketti, kännykkäetiketti
4. "Hänen mukaansa nuoret ovat itse tuoneet esille sen, että netissä roikkuminen esimerkiksi välitunnilla riippuu ihan siitä, miten hyvä on porukan yhteishenki ja mitä muuta järkevää tekemistä on tarjolla."
5. pakopaikka
6. selkäranka
7. luonnos
8. suositus
9. määräys
10. käytäntö
11. esine
12. tekijänoikeudet
13. kunnioittaen
14. hankaus
15. normi
16. myytti
17. diginatiivi
18. ruutu

3. Lue myös Savon Sanomien juttu "Puhelinriippuvuuteen apua ammattiauttajalta".

4. Käy kirjoittamassa ajatuksiasi kännykän käytöstä Padlet-seinälle. Käytämme vastauksianne yhteisen keskustelun pohjana.

5. Helsingin Sanomien jutussa on seuraava virke: "Mielestäni lainsäädäntö tälläkin hetkellä mahdollistaa sen, että opettaja voi ottaa opetusta häiritsevän esineen pois." Opiskelimme jo syksyllä verbin partisiippi-muotoja. Esimerkkivirkkeessä on VA-partisiippi (häiritsevä). Kertaa partisiippit ja varmista, että osaat käyttää niitä. Tee ainakin muutama tehtävä muistin virkistykseksi.

6. Helsingin Sanomien jutussa on myös tämä virke: "Myös MLL:n Repo kertoo hyvin ymmärtävänsä sen, että opettajat ja koulut kaipaavat valtakunnallisista ohjeista tukea kännyköiden aiheuttamiin hankauksiin." Virkkeessä on referatiivinen eli kertova lauseenvastike. Lauseenvastikkeetkin kävimme läpi jo syksyllä. Kertaa lauseenvastikkeet nyt ja varmista, että osaat käyttää niitäkin.

Vertailu-tehtävän mallivastaus (historia)

Vertaile 1800-luvun ja 2000-luvun kouluja. 

 

1800-luvun alkupuolella kirkko huolehti suomalaisten koulutuksesta, mutta 1800-luvun puolivälin jälkeen koulu ja kirkko erosivat ja näin on yhä edelleen. 

 

1800-luvulla, kun kansakoulu oli tullut Suomeen, monet ihmiset ajattelivat, että koulu kasvattaa laiskoja ihmisiä. Kansalaiset myös pelkäsivät veronkorotuksia, koska koulujen rakentaminen ja opettajien palkka tulisivat kalliiksi. 2000-luvun vanhemmat tuskin pelkäävät, että koulu tekee heidän lapsistaan laiskoja tai koulu veisi liikaa rahaa. 

 

Kansakoulu kesti 1800-luvulla neljä vuotta ja sinä aikana opiskeltiin lukemista, kirjoittamista, laskemista, historiaa, uskontoa, luonnontietoa, käsitöitä ja liikuntaa. 2000-luvulla opiskellaan melkein samoja oppiaineita, mutta niitä on tullut myös lisää. Nykyään opiskellaan myös esimerkiksi terveystietoa ja musiikkia. 1800-luvulla yleiset käytössäännöt ja hyvät tavat olivat tärkeämpiä koulussa kuin nykyään. 

 

Kouluviikko oli erilainen 1800-luvulla. Silloin koulua käytiin kuusi päivää viikossa, nykyään viisi päivää riittää.

Oppiainesanastoa: harjoittele sanaselitystä

Käy kirjoittamassa Padlet-seinälle vastauksesi oppitunnin sanaselitystehtävään.

Kirjoitelma

Nyt olet kirjoittanut ensimmäisen varsinaisen kirjoitelmasi luvalla. Et saa vielä tästä tekstistä arvosanaa, mutta katso silti tarkasti palautteesi.

Kirjoitelman tekemistä voit kerrata Padlet-seinältä. 

Kun olet tutustunut oman kirjoitelmasi palautteeseen, tee kotitehtävä perjantaihin 11.9. mennessä: kirjoita sama teksti korjattuna versiona.

Vertaillaan!

Kirjoittakaa Padlet-seinälle vertailu-lauseita parin kanssa. Lauseet kertovat teistä. Laittakaa adjektiivipari otsikoksi.


http://padlet.com/leenasuomi2/millaisia

Perjantaiprojekti 4.9.2015: Kummallista

Tämä on parityö.

1. Lukekaa Kummallista-teksti ja miettikää, mitkä asiat olivat Pedron mielestä kummallisia Suomessa, kun hän saapui tänne.

2. Keskustelkaa, mitä sinä pidit kummallisena Suomessa tai suomalaisissa tänne saapuessasi. Pienet ja isot asiat ovat nyt yhtä tärkeitä. Onko myöhemmin tullut vastaan uusia kummallisia asioita?

3. Kirjoittakaa kummallisia asioita Padlet-seinälle: http://padlet.com/leenasuomi2/kummallista
Laittakaa kommentteihin etunimenne näkyviin.

Vierailu Hämeenlinnan Taidemuseoon 27.8.2015

Vierailemme tänään Hämeenlinnan Taidemuseossa Martta Wendelinin näyttelyssä. Tutustu etukäteen Wendelinin elämään ja taiteeseen.

1. Lue Martta Wendelinin elämäkerta. 

2. Kokeile Google kuvahaulla hakusanaa "Martta Wendelin". Millaisia kuvia löydät?


Varaa museoon mukaasi kynä ja paperia tai muu muistiinpanoväline (esimerkiksi puhelin tai tabletti). Tee seuraava tehtävä museossa kirjallisesti.


Valitse kolme taulua, jotka kiinnostavat sinua. 

• Kerro jokaisen taulun nimi ja julkaisuvuosi. 
• Kuvaile taulua: Mitä siinä on tai tapahtuu? Millaisia värejä on käytetty? 
• Kerro, miksi taulu kiinnostaa sinua. Miksi valitsit juuri sen?

Käymme vastaukset huomenna 28.8.2015 läpi koulussa.