SUOMEN HISTORIAN AIKAJANA

1. Saat opettajalta aikajanapaperin, johon on kirjattu Suomen historian tärkeitä vuosilukuja. Täydennä aikajanalle, mitä minäkin vuonna tapahtui. Käytä lähteenäsi Kotisuomessa.fi-sivustoa.


2. Testaa tunnistatko Suomen historian tärkeitä paikkoja kuvatehtävässä.


3. Avaa tiedosto, jossa esitellään Suomen presidentit. Katso ja lue tiedosto läpi. Tee tiedoston avulla seuraavat tehtävät:
tehtävä 1
tehtävä 2


4. Tee aikajana Suomen presidenteistä.

Tehtävät 14.9.2015

Lue opettajan jakama teksti.


1. Katso kuvat. Mistä ne kertovat? (aika, paikka, henkilöt)




2. Lue pääotsikko, väliotsikot ja kuvatekstit. Selvitä aihe: Mikä? Missä? Milloin?




3. Alleviivaa tekstistä tärkeimmät valistusta kuvaavat sanat. Mitä ne tarkoittavat?




4. Lue teksti huolellisesti ja tee muistiinpanoja. Tee ajatuskartta, johon merkitset:
a) Missä ja milloin valistus syntyi?
b) Ketkä olivat tärkeimmät valistusfilosofit?
c) Mitä valistusfilosofit puolustivat? Entä vastustivat?
d) Kuka pelkäsi valistusta? Miksi?




5. Mitä mieltä sinä olet valistuksesta? Miksi?


6. Hanki ainakin yksi lisätieto valistuksesta (jotakin sellaista, mitä teksti ei kerro). Etsi tietoa esimerkiksi kirjasta tai internetistä, mutta muista kertoa lähde.




Vertaile perjantain fysiikan oppikirjan tekstiä ja maanantain historian oppikirjan tekstejä. Mitä eroa näissä teksteissä on? Kumpi on sinun mielestäsi helppolukuisempi? Miksi?

Vertailu-tehtävän mallivastaus (historia)

Vertaile 1800-luvun ja 2000-luvun kouluja. 

 

1800-luvun alkupuolella kirkko huolehti suomalaisten koulutuksesta, mutta 1800-luvun puolivälin jälkeen koulu ja kirkko erosivat ja näin on yhä edelleen. 

 

1800-luvulla, kun kansakoulu oli tullut Suomeen, monet ihmiset ajattelivat, että koulu kasvattaa laiskoja ihmisiä. Kansalaiset myös pelkäsivät veronkorotuksia, koska koulujen rakentaminen ja opettajien palkka tulisivat kalliiksi. 2000-luvun vanhemmat tuskin pelkäävät, että koulu tekee heidän lapsistaan laiskoja tai koulu veisi liikaa rahaa. 

 

Kansakoulu kesti 1800-luvulla neljä vuotta ja sinä aikana opiskeltiin lukemista, kirjoittamista, laskemista, historiaa, uskontoa, luonnontietoa, käsitöitä ja liikuntaa. 2000-luvulla opiskellaan melkein samoja oppiaineita, mutta niitä on tullut myös lisää. Nykyään opiskellaan myös esimerkiksi terveystietoa ja musiikkia. 1800-luvulla yleiset käytössäännöt ja hyvät tavat olivat tärkeämpiä koulussa kuin nykyään. 

 

Kouluviikko oli erilainen 1800-luvulla. Silloin koulua käytiin kuusi päivää viikossa, nykyään viisi päivää riittää.